Historia

Koko olemassaolonsa aikaa, ei Haunted Town ole ollut siinä tilassa, kuin se nyt on. Kaupunki perustettiin luultavasti joskus 1800-luvun alkupuolella, alueelle muuttaneiden talonpoikien lyödessä voimansa yhteen. Tuolloin kaupunkia kutsuttiin vielä Caelmeaksi, ja se rajoittui vain pienelle alueelle muutaman ihmisen yhteiskuntana. Ajan saatossa sinne muutti yhä enemmän ihmisiä Whónere -metsän takaa, jolloin ihmisten valtapiiri levittäytyi. He päättivät perustaa vielä epäviralliselle asuinseudulle oman pääkaupungin ja nostaa sen maailmankartalle. He onnistuivatkin ja Caelmeaan eksyi yhä enemmän ja enemmän matkailijoita ja uusia asukkaita. Kaikki näytti olevan hyvin, kaupungilla oli mainio johtoporras ja elämä jatkui mielekkäänä.

Teknologian kehittyessä alkoi ilmaantumaan kuitenkin myös ongelmia - ainakin maatiloilla asuvan alkuperäiskansan silmissä. Vanha pääkaupunki korvattiin uudella, Néveyraksi kutsutulla ja modernimmalla ydinalueella. Jokin uuden pääkaupungin asukkaissa sai heidät halveksimaan maatilan asukkeja, ehkäpä siksi, koska nämä eivät halunneet luovuttaa vanhoja sukumaatilojaan kaupungille, jotta lisää modernia ja parempaa asutusta oltaisiin voitu rakentaa. Elo maatiloilla muuttui vaikeaksi ja hyvin köyhäksi, kaupungin ylpistynyt johtoporras kun ei halunnut omapäisiä talonpoikia auttaa millään tapaa. Näiden oli vaikea saada elantonsa, ja heitä katsottiin karsaasti, jos he uskaltautuivat Néveyran maille.
Ja silti Caelmean turismi ja pääkaupungin sisäinen elo sujui lähes uhkaavan hyvin. Ja sujuikin aina siihen asti, kunnes vuonna 1856 maatilalla alkoi riehua väkivahva kulkutauti, jonka uskottiin saaneen alkunsa huonoksi käyneestä hygieniasta. Tuhoajaksi nimitetylle taudille ei tunnettu parannuskeinoja, ja talonpoika yksi kerrallaan kuoli sen aiheuttamiin tulehduksiin, keuhkojen ahtaumiin ja jo ennestään vaivanneeseen nääntymykseen. Aluksi tautia pidettiin vain maatilan ongelmana, eivätkä kaupunkilaiset pyrkineet asiaa pahemmin auttamaan sen enempää kuin miettimään, miten suojautua sitten kun tauti pyyhkäisisi ydinalueen yli. Heille tuli täysin yllätyksenä, että myös terveitä kaupunkilaisia alkoi kuolla ruton oireisiin, eivätkä he kyenneet toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Sairaalat täyttyivät infektion saaneista, ja pahaksi onneksi Tuhoaja pelkästään villiintyi epätoivoisten hoitomenetelmien ansiosta. Kuolemaa pelkäävät hoitajat pakenivat kaupungista, siinä missä tunnollisemmat yrittivät tehdä kaikkensa auttaakseen; vain kuollakseen itse muutamien kuukausien sisällä.

Apua ei saatu edes Caelmean ulkopuolelta. Ei tarpeeksi. Tuhoaja oli ehtinyt jo levitä liian pitkälle ja kehittyä liian vahvaksi, joten suurempaa epidemiaa peläten muut lähikaupungit katkaisivat yhteytensä hengestään kituliaasti kamppailevaan Caelmeaan. Pian jäljelle jäikin vain autioitunut ja fanaattisesti karteltu kuollut kaupunki, jonka olemassaolo unohdettiin vuosien varrella. Mutta kaikki eivät olleet unohtaneet. Caelmeaa jo ennestään vaivanneet "rajan takaa tulleet" ottivat sen viimeistä tuumaansa myöten verenkarvaiseen hallintaansa, ja muuttivat koko kaksipuolisen "paratiisin" maanpäälliseksi helvetiksi. Niin tämän ennen kovin eloisan kaupungin kalmankatkuisista raunioista syntyi Haunted Town.

Uudisasukkaita kaupunkiin ei ole tulossa ainakaan ruuhkaksi asti. Aina välillä entisen Caelmean maille eksyy ihminen tai pari, jotka yrittävät sitä henkiin herättää, mutta he eivät arvaakaan, mikä on vastassa. Yksikään entisen valtatien rippeitä raunioituneeseen kaupunkiin seurannut ei ole palannut tutkimusmatkaltaan takaisin ja uhkaava maine on levinnyt laajalti, joten paikkaa tiedetään varoa.

Näihin päiviin mennessä kulkutauti on oletettavasti kuollut, eikä siitä ole enää haittaa kaupungin nykyisille asukkaille. On kuitenkin oletettavaa, että se tarttuisi henkiolentoja lukuun ottamatta kaikkeen Hauntedin rajojen sisälle talsivaan, jos vielä heräisi.